Olen nyt ollut vuoden Sara Hilden kuvataideakatemiassa, vielä olisi päätäntä-palautekerta ja kesäksi saamme jonkun tehtävän. Viime perjantaina ehdotin opettajalle ideaani lopputyöstä ja hän hyväksyi sen oitis. Olen aika innoissani, koska pääsen toimimaan sellaisella saralla, millä välttämättä kaikki "taiteilijat" eivät kuitenkaan toimi. Enpä itsekään ole aina pitänyt käsitöitä taiteena, vaikka tokihan ne sitä ovat, varsinkin nykypäivänä. Lopputyöideani siis on, että värjään kasveilla lankaa, ja näistä värjästyistä langoista koostan ensivuoden aikana jotakin isoa. Ensin mietin jonkunlaista "neulepäiväkirjaa", vaikka huivin muotoon, mutta se voisi olla jotakin muutakin. Jotakin pyöreää. Eniten ehkä kiehtoisi jokin paloista koottu. Se olisi mukava toteuttaa, eikä neliönmallisten palojen tarvitsisi olla samankokoisia. Tähän asti olen nyt värjännyt valkoista 7 veljestä-lankaa, mutta tarkoitus on kesällä tilata ihan kilohintaan lankaa; tulee halvemmaksi. Halpoja lankapaikkoja nyt vain etsin. Kauhavan Kangas-Aitassa hyvä villalanka olisi 22 euroa kilolta, postikuluineen 30 euroa.
Vasemmalla kaksi vyyhtiä lepänkuorista, sitten kaksi pajunkuorista ja kaksi sipulista.
Myös sosionomikoulun lopputyö kaipaa selkiytymistä. Menen ensi syksynä vetämään kädentaitoryhmää nuorille mielenterveyskuntoutujille ja se liittyy opinnäytetyöhöni. Muuta en tässä vaiheessa vielä tiedä. Haluan tehdä toiminnallisemman työn tutkimuksen sijasta, mutta tiedän, että koulumme jotkut opettajat vastustavat tällaisia toiminnallisia töitä henkeen ja vereen. Joku tutkimuksellinen ote pitäisi löytää? henkilökohtaisesti minua ei yhtään kiinnostaisi vääntää mitään tutkimusta. Toivottavasti saan vasemmalla kädellä kasaan jotain, mikä kelpaa. Tuollainen ryhmän ohjaaminen ja sen analysointi, suunnittelu ja kaikki antaa minulle paljon enemmän kuin tutkimuksen rustaaminen. Ällöä.
Saan mahdollisuuden tuoda korujani ja ilmeisesti muitakin käsitöitäni myyntinäyttelyyn Turkuun. Ei mikään valtaisa spektaakkeli, mutta minulle iso juttu. Olisihan se hurjan mukavaa saada jokunen työ kaupaksikin, mutta eniten tässä nyt kiehtoo kyllä ihan vain näytteilleasettaminen. Mies tuossa tekee korutelineitä parista puusta, mitä eilen metsästä haimme. Tuollaisista telineistä olen haaveillut pitkään ja arvasin, että mies innostuu ne tekemään kun annan vastuun hänelle. Hän kun ei myöskään ole peukalo keskellä kämmentä ja tykkää tuollaisia tehdä. Hienot tulee. Ensin meinasin, että kuorin puut ja kuivaan ja petsaan luonnonpetsillä, mutta nyt niihin kuitenkin jäävät kuoret ja petsaan ehkä vain tuon vanerilevyn, jossa puu seisoo. Katsotaan nyt. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti