Kahden viikon loman jälkeen töissä taas. Yökkönä olen ollut tämän kesän. Nyt kolme yötä, ensi viikolla kolme, sitten neljä ja viimeiseksi viisi. Sitten on loma nro 2. Mukava kesä. En muista, koska minulla viimeksi olisi ollut juhannuksena vapaata ja onneksi olen ilmoittanut olevani käytettävissä näin, että saan lomalla. En koe, että minun pitäisi olla koko kesä töissä, se on täyttä hulluutta. Pääasia että taloudellisesti selviää ja että itse saa myös ladata akkuja. Säästämään ei palkkatuloista kuitenkaan pysty, niin mieluummin sitten miettii omaa jaksamistaan. Viiden yön putki kuulostaa kyllä aika hurjalta, mutta kai se siinä menee. Motivoi ainakin se, että kun sen läpi pääsee, on hieman lomaa vielä ennen kuin koulunpenkki kutsuu taas.
Melkein kahden viikon lomani oli tehokas. Punkalaitumen reissun lisäksi olin Huittisissa vanhemmilla ja värjäsin tosiaan lankaa kilotolkulla ensimmäistä kertaa nuotiolla. Kävin Turussa katsomassa näyttelypaikkaani ja kierreltiin kummitädin kanssa kirpputoreja. Paluumatkalla poikettiin vielä katsomassa tädin ja serkun hevosta, Saman Sävyä. Olisin päässyt ratsastamaan, mutta menin ihan lukkoon sen ajatuksen kanssa. Lupasin, että koitan kypsytellä ajatusta elokuuhun, jos silloin iskaltautuisin selkään. Viimeisestä ratsastuskerrasta on aikaa ja silloin putosin. Vaikka kapusin selkään, kai siitä jokin jännitys sitten jäi. Uskon, että tuntuman jälkeen pelot on poissa. Huviratsastelu olisikin mukavaa, omaan tahtiin köpöttely ja kulkeminen, maastossakin. Ratsastustunnit eivät innosta enää ja harrastuksena se maksaisikin niin paljon, ettei minulla siihen varaa ole. Loput lomasta meni oman kullan kainalossa ja mukavaa oli sekin. Käytiin shoppailemassa ja Särkänniemessä kieppumassa. Ja lopultakin sain aikaiseksi vierailla Nokian Siurossa rakkaan ystävän kotia katsastamassa. Omakotitalo lampaineen ja tuttu 8-vuotias koira. Sainpa villaakin sitten pussillisen mukaan, en tosin vielä tiedä mitä sille teen ja mitä siitä teen :) Kai se pesun jälkeen on ihan huovutuskelpoista?
Mussutan yövuoropommiani tässä samalla. Purkki rahkaa, marjoja (nyt lakkaa, mansikoita ja mustia viinimarjoja) sekä satsi mansikan makuista proteiinijauhetta. Jälkimmäinen ei olisi ollenkaan välttämättömyys, mutta nyt se ensinnäkin toimii makeutusaineena ja toisekseen auttaa pitämään nälän poissa. Kilot ei karise eikä motivaatiota löydy, vaikka voin huonosti enkä ole sinut itseni kanssa. Kai sitä pitää vain tarkkailla, että ei ainakaan lisää ala kertymään. Hyi että. Taidan jatkaa tuonne tv-huoneen puolelle nyt, aloitin kutomaan itselleni villasukkia. Kutominen on minun työni mutta villasukkien tekeminen ei. Nyt kuitenkin motivoi se, että käytän omia kasvivärjättyjä lankojani. Sieltä syntyvät minulle nokkos-koiranputkisukat ihanasta villalangasta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti